Tietopankki

Kiertotaloustermistöä

Kiertotalous 2.0:n opiskelijat ovat koonneet tähän kiertotalousaiheisia termejä selityksineen. Lähteet on merkitty jokaisen selityksen perään linkillä. Termeille voi olla löytynyt useampia selityksiä, jolloin ne on numeroitu selvyyden vuoksi; numerointi ei siis viittaa tärkeys- tai paremmuusjärjestykseen.

Jos käytät termistöä omaan tekstiisi, merkitse lähteeksi kunkin selityksen lähdelinkin takaa löytyvä alkuperäinen lähde, älä tätä sivua.

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

A

Agroekologinen symbioosi (Agroecological symbiosis)
1. Usean maatilan ja muun toimijan yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on energia- ja ravinneomavarainen tuotanto. Esimerkiksi Hyvinkäällä yhteistyötä suunnitellaan maatilan, kanalan, lähileipomon ja biokaasulaitoksen välille. (Lähde)
2. Agroekologinen symbioosi on malli, jossa elintarvikkeiden tuotanto sovitetaan teollisen ekologian ja teollisen symbioosin käytäntöihin. (Lähde)

Arvoketjuanalyysi (Value chain analysis)
Arvoketjuanalyysi liittyy tiukasti toimitusketjuun, mutta painopiste ei ole logistiikassa ja materiaalivirroissa (kuten toimitusketjuanalyysissä), koska tavoitteena on tunnistaa missä ja miten arvo luodaan ja jaetaan; samoin arvoketjuanalyysissä olisi tarkasteltava jokaista vaihetta raaka-aineista mahdolliselle loppukäyttäjälle aina tuotteen hävittämiseen käytön jälkeen. Perinteisesti arvoketjuanalyysi rajoittui yhden yrityksen toimintaan, koska se on alunperin suunniteltu arvoketjun sisäiseksi toiminnaksi, johon yritys sitoutuu muuttaessaan panoksia tuotoksiksi.
(Lähde: Bio-plastics Europe – Work plan – WP7)

Arvon luominen (Value creation)
Arvon luominen johdetaan niin sanottujen toimitusketjujen, arvoketjujen tai asiakasketjujen kautta, joista kukin viittaa sarjaan integroituja, riippuvaisia prosesseja, joiden avulla määritelmät muunnetaan valmiiksi toimituksiksi. (Lähde)

Arvon lisäys kierrättämällä (Upcycling)
Ks. upcycling

Arvon väheneminen kierrättämällä (Downcycling)
Ks. downcycling

Avoimen kierron kierrätys (Open loop recycling)
Tuotteen A kierrätys ja sen valmistaminen tuotteeksi B. (Lähde)

alkuun ↑

B

Bioenergia (Bioenergy)
Esimerkkejä ovat biokaasu, biodiesel. Ei sisällä polttamista koskevaa energiaa, paitsi jos se täyttää kaikki ”uusiutuvien energialähteiden” kuvatut ehdot. (Lähde)

Bioliiketoiminta (Bio-business)
Luonnosta saatavan uusiutuvan materiaalin hyödyntämiseen perustuvaa yritystoimintaa. Myös biologisten prosessien, kuten entsyymien ja bakteerien hyödyntäminen tuotannossa kuuluvat bioliiketoimintaan. (Lähde)

Biotalous (Bioeconomy)
1. Talous, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. (Lähde)
2.Tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisee ekosysteemien köyhtymistä sekä luo uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. (Lähde)
3. Ajattelu- ja toimintamalli, jossa pyritään säästämään luonnonvaroja. (Lähde)

alkuun ↑

C

Cleantech
1. Teknologia, tuote, palvelu, prosessi tai suljettu systeemi, joka edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Maksimoi materiaali-, vesi- ja energiatehokkuuden sekä taloudellisesti että teknologisesti ja pienentää samalla päästöjä veteen, ilmaan ja maahan. (Lähde)
2. Tarkoittaa tuotteita, prosesseja, systeemejä ja palveluita, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät haitallisia ympäristövaikutuksia. Cleantech on siis teknologiaa, jonka avulla voidaan edistää materiaali-, vesi- ja energiatehokkuutta sekä pienentää päästöjä veteen, ilmaan ja maahan. (Lähde)

alkuun ↑

D

Dataekosysteemi (Data ecosystem)
Monimutkaiset sosio-tekniset verkostot, joissa toimijat ovat vuorovaikutuksessa ja tekevät yhteistyötä tavoitteenaan löytää, arkistoida, julkaista, käyttää tai käyttää uudelleen dataa sekä edistää innovointia, luoda arvoa ja tukea uutta liiketoimintaa. (Lähde)

Datalähtöinen liiketoimintamalli (Data-driven business model)
Liiketoimintamalli, joka on erityisesti suunniteltu tuottamaan liiketoiminnalle lisäarvoa datan keräämisen, jalostamisen ja hyödyntämisen avulla. (Lähde)

Datatalouden ekosysteemi (Data economy ecosystem)
Datatalouden ekosysteemit muodostavat verkoston, joka koostuu dataa liiketoiminnan lähteenä käyttävistä ekosysteemin jäsenistä. Eri sidosryhmät ovat verkoston ja sen arvoketjujen kautta toisiinsa suorassa tai epäsuorassa yhteydessä. Datatalouden ekosysteemiin kuuluvat myös (viralliset tai epäviralliset) säännöt, jotka määrittävät verkostossa sallitun toiminnan. (Lähde)

Datatalous (Data economy)
Datatalous on talouden osa-alue, jossa liiketoimintamalli perustuu tiedon hyödyntämiseen ja käyttöön eri tavoin. (Lähde)

Downcycling
1. Toissijaisten materiaalien käyttö, jonka tuloksena on alhaisempi materiaalin arvo, jota ei voida enää palauttaa. (Lähde)
2. Downcycling tarkoittaa jätteeksi luokitellun materiaalin muuntamista muotoon, jossa sen arvo ja laatu vähenee. Esim. kirjasta valmistettu uusiopaperi. (Lähde)

Downshifting
Kulutuksen vähentäminen (Lähde)

alkuun ↑

E

Eettinen vaate (Ethical clothing)
Eettinen vaate kunnioittaa niin ihmisiä kuin eläimiäkin, ottaen huomioon koko vaatteen elinkaaren. (Lähde)

Eettisen datatalouden hallintamalli (Ethical data economy governance model)
Eettisen datatalouden ekosysteemin hallintamalliin sisältyvät toimijoita, ohjaavia tahoja ja kaikkia sidosryhmien edustajia koskevat säännöt ja tekniset ja muut vaatimukset, joilla varmistetaan laillinen, eettinen, läpinäkyvä, luotettava, turvallinen ja reilu datan käyttö ja käytön valvonta määritetyssä datatalouden ekosysteemissä. (Lähde)

Eettiset ohjeet (Ethical guidelines)
Eettisillä ohjeilla pyritään edistämään eettisiä ja luotettavia käytäntöjä antamalla ohjeita siitä, miten eettisiä periaatteita voidaan soveltaa toimintaan eri yhteyksissä. (Lähde)

Ehtymisaika (Depletion time)
Jäljellä oleva aika ennen kuin luonnonvara on hyödynnetty loppuun. (Lähde)

Ekodesign 
Ks. ekologinen suunnittelu

Ekologinen vaate (Ecological clothing)
Ekologinen vaate ei rasita ympäristöä, ylläpitää luonnon monimuotoisuutta ja käyttää harkiten rajallisia luonnonvarojamme ottaen huomioon koko vaatteen elinkaaren. (Lähde)

Ekologinen jalanjälki (Ecological footprint)
Maa- ja vesialueen koko, joka tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen ja jätteiden käsittelyyn. (Lähde)

Ekologinen kompensaatio (Ecological compensation)
Ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle toisaalla aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta jossain muualla. Monimuotoisuuden lisääminen voi olla esimerkiksi vaurioituneen ekosysteemin kunnostamista tai uhanalaisten, harvinaisten tai ekosysteemin kannalta tärkeiden lajien elinolosuhteiden parantamista. Onnistuneesti toteutettuna ekologinen kompensaatio tuottaa mitattavissa olevan hyödyn luonnon monimuotoisuudelle ja mahdollistaa luonnonvarojen hyödyntämisen siten, että luonnon heikentyminen on mahdollisimman vähäisiä. (Lähde)

Ekologinen suunnittelu (Ecodesign)
Suunnittelun periaate, jolla pyritään minimoimaan negatiiviset ympäristövaikutukset ja terveysvaikutukset koko tuotteen elinkaaren ajan. (Lähde)

Ekosysteemipalvelut (Ecosystem services)
Tarkoitetaan ihmisen luonnosta saamia aineettomia ja aineellisia hyötyjä. Ekosysteemipalvelut jaetaan sääteleviin ja ylläpitäviin sekä kulttuuri- ja tuotantopalveluihin. Säätely- ja ylläpitopalveluihin (regulating and maintenance services) luetaan mm. geneettinen ja lajistollinen monimuotoisuus, maaperän muodostuminen, fotosynteesi, ravinteiden ja veden kierto, pölytys, veden ja ilman puhdistus sekä hiilen sidonta ja tulvien tasauspalvelut. Tuotantopalveluihin (provisioning services) kuuluvat erilaiset luonnosta saatavat hyödykkeet kuten marjat, sienet ja hedelmät, riista, puu, lääkeaineet, maataloustuotteet, makea vesi ja uusiutuva energia. Kulttuuripalveluita (cultural services) ovat puolestaan mm. virkistys, maisema ja luontomatkailu sekä toimiminen lähteenä taiteelle, tieteelle ja koulutukselle. (Lähde)

Elinkaariajattelu (Life cycle thinking, life cycle approach)
1. Tavoitteena on selvittää tuotteen valmistuksen ja käytön aikana muodostuvat ympäristövaikutukset kokonaisvaltaisesti koko elinkaaren ajalta eli vaikutukset selvitetään ”kehdosta hautaan”. Elinkaariajattelussa tuotteen ympäristövaikutuksissa huomioidaan sekä valmistusprosessin aiheuttamat suorat vaikutukset että epäsuorat vaikutukset, joita muodostuu tuotteen elinkaaren eri vaiheissa ennen ja jälkeen sen valmistuksen. (Lähde)
2. Tuotteen kokonaisvaltaisen elinkaaren huomioonottaminen jo suunnittelua edeltävässä vaiheessa sisältäen myös vaiheen, jossa tuote siirtyy kuluttajana käsistä kierrättävän tahon käsiin. (Lähde)

Elinkaariarviointi (Life cycle assessment, LCA)
Menetelmä tuotteen tai järjestelmän ympäristövaikutusten arvioimiseksi sen elinkaaren aikana. LCA tehdään tyypillisesti kolmessa osassa: (1) inventaarioanalyysi, (2) vaikutusten arviointi, (3) parannusanalyysi. (Lähde)

Elinkaarikustannukset (Life cycle cost)
Menetelmä tuotteen tai järjestelmän taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi sen elinkaaren aikana. (Lähde)

Elvyttävä suunnittelu (Regenerative design)
Suunnitteluperiaate, joka vaatii tuotteita tai palveluita edistämään ekosysteemien terveyttä. (Lähde)

Elvyttävä talous (Regenerative economy)
Skenaario, jossa tuotteet ja palvelut täydentävät uudelleen omia energia-, vesi- ja materiaalilähteitä suljetun piirin järjestelmässä. (Lähde)

Energiatehokkuus (Energy efficiency)
Tarkoittaa sitä, että tuotetaan sama määrä tuotetta tai palvelua pienemmällä energiapanoksella. Energiatehokkuutta voidaan parantaa sekä pienentämällä tarvittavaa energiapanosta että kasvattamalla energiapanoksen tuottamaa hyötyä. Energiatehokkuuden avulla pienennetään energiankulutusta sekä kulutuksen aiheuttamia kustannuksia, luonnonvarojen käyttöä ja ympäristökuormitusta, erityisesti kasvihuonekaasupäästöjä. Energiatehokkuutta voidaan edistää mm. käyttämällä energiaa säästäviä tuotteita ja tekniikoita. (Lähde)

alkuun ↑

F

Fileointi (Filleting)
Tuotteen palaistaminen tai perkaaminen alkuperäisiin kappaleisiinsa. (Lähde)

Freemium-malli (Freemium model)
Kuluttajat vaihtavat dataansa tai yksityisyyttään tuotteen ”maksuttomia” ominaisuuden käyttömahdollisuuteen. Lisäksi osa kuluttajista maksaa rahallisen korvauksen joidenkin tuotteen ominaisuuksien käyttämisestä. (Lähde)

alkuun ↑

H

Haitallinen kulutus (Misconsumption)
Kulutus, joka ei ole kuluttajan etujen mukaista. (Lähde)

Heikko signaali (Weak signal)
Merkki nousevasta asiasta tai ensioire mahdollisesta muutoksesta, joka saattaa olla tulevaisuudessa merkittävä. Heikko signaali on merkki uudesta asiasta tai vanhan asian uudesta puolesta, tulkitsijalleen yllättävä, pakottaa haastamaan oletuksia nykyisestä ja siksi se on usein vaikea huomata tai helppo jättää huomiotta. Heikko signaali kuvaa asiaa, jolla voi olla tulevaisuudessa vaikutus, mutta ei vielä ole merkittävä, vaan vaatii aikaa kypsyäkseen. (Lähde)

Hiili-intensiteetti (Carbon intensity)
Hiili-intensiteetillä tarkoitetaan yhtiön kasvihuonekaasupäästöjä suhteessa liikevaihtoon (tCO2/€). (Lähde)

Hiilijalanjälki (Carbon footprint)
Ihmisen toiminnan aiheuttamat ilmastopäästöt. Voidaan määrittää yritykselle, organisaatiolle, toiminnalle tai tuotteelle. Huomioi hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös muut merkittävät kasvihuonekaasupäästöt, kuten metaanin ja typpioksiduulin. (Lähde)

Hiilikädenjälki (Carbon handprint)
Tuotteen, prosessin tai palvelun ilmastohyödyt eli päästövähennyspotentiaali käyttäjälle. Sitä voi luoda niin valtio, yritys, yhdistys kuin yksittäinen ihminen. Kun esimerkiksi yritys tuottaa hiilikädenjälkeä asiakkaalleen, asiakas pystyy alentamaan omaa hiilijalanjälkeään. Korostaa myönteisiä päästövaikutuksia tulevaisuudessa, kun taas hiilijalanjälki keskittyy kielteisiin päästövaikutuksiin nyt. (Lähde)

Hiilineutraali (Carbon-neutral)
1. Tuote, yritys, kunta tai valtio, joka tuottaa vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin se pystyy sitomaan. Hiilineutraalin tuotteen hiilijalanjälki koko elinkaaren ajalta on nolla. (Lähde)
2. Tarkoittaa tilaa, jossa kasvihuonekaasujen nettopäästö on nolla. Hiilidioksidipäästöjä tuotetaan siis vain sen verran kuin niitä pystytään sitomaan. Päästöjä vähennetään pääasiassa parantammalla toiminnan energiatehokkuutta esimerkiksi uusien teknologioiden avulla. Jäljelle jäävät päästöt voidaan kompensoida esimerkiksi päästömaksuilla ja -oikeuksilla tai ympäristön tilaa parantavien investointien avulla. (Lähde)

Hiilineutraali kiertotalous (A carbon-neutral circular economy)
Hiilineutraalisti toimiva eli nettopäästötön talousjärjestelmä, joka on sopeutunut maapallon kantokykyyn. (Lähde)

Hiiliriski (Carbon risk)
Ilmastonmuutosta rajoittavista toimenpiteistä aiheutuvat riskit yritysten, sijoittajien, kaupunkien tai valtioiden toiminnalle ja varallisuudelle. Esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen hinnan nousun tai fossiilisten polttoaineiden käytön rajoittamisen myötä tulevat riskit. (Lähde)

Horisontaalinen kierrätys (Horizontal recycling)
Materiaalien kierrätys, joka mahdollistaa uudelleenkäytön vastaavassa toiminnassa. (Lähde)

Hyödyntäminen (Recovery)
Prosessi, jossa materiaalia, energiaa tai vettä erotellaan jätevirrasta uudelleenkäyttöä tai kierrätystä varten. (Lähde)

alkuun ↑

I

Ilmastoriski (Climate risk)
Ilmastonmuutoksen suorista tai välillisistä vaikutuksista aiheutuvat riskit yritysten liiketoiminnalle sekä yhteiskunnalle laajemmin. Suora vaikutus on esimerkiksi sääilmiöistä johtuva kuivuus ja välillisiä vaikutuksia esimerkiksi kuivuudesta johtuva viljasatojen heikentyminen ja siitä seuraava ruoan hinnan nousu. (Lähde)

alkuun ↑

J

Jakamisalusta (Sharing platform)
Tavaroiden ja resurssien käyttöasteiden kasvattaminen ja elinkaaren pidentäminen digitaalisilla alustoilla mm. vuokrauksen, myymisen, jakamisen ja uudelleenkäytön myötä. (Lähde)

Jakamismalli (Sharing model)
Liiketoimintamalli, joka perustuu vajaakäyttöisen omaisuuden jakamiseen palveluna. (Lähde)

Jakamistalous (Sharing economy)
1. Uusi taloudellinen ajattelutapa, jossa mahdollisuus käyttää tavaroita ja palveluita on tärkeämpää kuin niiden omistaminen. Erilaiset digitaaliset alustat ja sovellukset, kuten naapureiden apua ja tavaroita välittävä Nappi Naapuri, mahdollistavat sen toteuttamista käytännössä. (Lähde)
2. Tarkoittaa tuotteiden ja palveluiden yhteiskuluttamista ja -käyttöä. Jakamistalous pitää sisällään tavaroiden kierrätyksen, hyödykkeiden yhteiskäytön palveluna sekä yhteisölliset elämäntavat, joilla tarkoitetaan aineettomien resurssien (aika, taidot, tila) vaihdantaa. Jakamistaloudessa vaihdanta voi toteutua kuluttajalta kuluttajalle (C2C), yritykseltä kuluttajalle (B2C) tai yritykseltä yritykselle (B2B). Digitaalisuus on edellytyksenä useimpien jakamistalouden palvelujen toteutumiselle. (Lähde)

Jalanjälki (Footprint)
Tuotteen tai palvelun vaikutus sen elinkaaren ajan. Voidaan laskea esimerkiksi tuotteen hiili-, vesi-, energia- ja materiaalijalanjäljet. Tämä on samanlainen kuin LCA, paitsi että jalanjäljet tyypillisesti arvioivat vain yhden ympäristöongelman. (Lähde)

Juuri ajallaan valmistus (Just-in-time manufacturing)
Valmistusstrategia, joka vähentää hukkaan menevää aikaa ja resursseja tarjoamalla tuotteita tai palveluita silloin kuin niitä tarvitaan. (Lähde)

Juurtuneet vaikutukset (Embedded impacts)
Tuotteen ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset materiaalin hankinnasta käyttövaiheeseen. (Lähde)

Järjestelmäajattelu (Systems thinking)
Lähestymistapa, joka kuvaa järjestelmän elementtien keskinäistä riippuvuutta ja kehitystä. (Lähde)

Järjestelmäinnovaatio (System innovation)
“Järjestelmäinnovaatio kattaa teknologisen tai sosiaalisen innovoinnin. Kun innovaatio pääsee järjestelmään, se ryhmittelee kaikki tärkeät taloudelliset, sosiaaliset, poliittiset, organisatoriset tekijät, jotka voivat vaikuttaa innovaatioiden kehittämiseen, leviämiseen ja käyttöön. Siihen pyritään:
– ottamalla mukaan suuri joukko toimijoita
– tarkastelemalla paljon muuttujia
– yhdistämällä innovaatioiden eri tasot ja tyypit”
(Lähde: Bio-plastics Europe – Work plan – WP7)

Jätehierarkia (Waste hierarchy)
Myös jätteiden etusijajärjestys.
Jätteiden käsittelyyn käytettävissä oleva tärkeysjärjestys, alenevassa järjestyksessä, parhaan ympäristötuloksen perusteella materiaalin elinkaaren aikana. (1) ehkäisy, (2) vähentäminen, (3) uudelleenkäyttö, (4) kierrätys, (5) polttaminen, (6) kaatopaikka. (Lähde)

Jätteestä energiaksi (Waste to energy)
Jätteen käsittelyprosessi, joka tuottaa energiaa sähkön, lämmön tai polttoaineen muodossa. (Lähde)

Jätteetön (Zero waste)
1. Ohjelma kaiken (ainakin 95%) jätteiden poisohjaamiseksi kaatopaikoilta. Nollajätteen piiriin voi kuulua jätteenpoltto. (Lähde)
2. Kokonaisvaltainen ajattelu- ja toimintamalli, jossa pyritään kaikissa tuotannon vaiheissa ehkäisemään ylijäämien/jätteiden syntyä. (Lähde)

Jätteiden etusijajärjestys
ks. jätehierarkia

alkuun ↑

K

Kaskadi-periaate (Cascading principle)
Raaka-aineiden käytön asettaminen tärkeysjärjestykseen resurssitehokkuuden aikaansaamiseksi. Esimerkiksi puusta tehdään ensin korkeamman jalostusasteen tuotteita, jotka uusiokäytetään tai kierrätetään ja vasta viimeiseksi hyödynnetään energiaksi. (Lähde)

Kaupunkikaivostoiminta (Urban mining)
Hyödyllisten materiaalien talteenotto kaupungin jätevarastoista. (Lähde)

Kehdosta kehtoon (Cradle-to-cradle)
1. Ekologisuuteen ja positiiviseen vaikutukseen painottuneet suunnittelun kehykset, joilla samalla vähennetään negatiivisia vaikutuksia. (Lähde)
2. (Tekstiileistä puhuttaessa:) Kehdosta kehtoon -mallissa vaatteet suunnitellaan mahdollisimman pitkäikäisiksi. Käytetyt hyväkuntoiset vaatteet ohjataan uuteen käyttöön tai kun vaatteet eivät enää kelpaa käyttöön, tekstiilimateriaali voidaan hyödyntää muihin tuotteisiin. Kun tekstiili on käyttöikänsä päässä, se kierrätetään uudeksi kuiduksi ja vaatteiksi teknologian avulla. (Lähde)

Kestävyys (Durability)
Tuoteominaisuus, joka määrittelee ajan, jonka kuluessa tuote ylläpitää arvonsa tai toiminnallisuutensa. (Lähde)

Kestävä kehitys (Sustainable development)
1. Huomioidaan ympäristö, ihminen ja talous tasavertaisesti päätöksenteossa ja toiminnassa. Näin pyritään turvaamaan nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. (Lähde)
2. Tarkoittaa maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävä kehitys sisältää ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisen ja kulttuurillisen ulottuvuuden. (Lähde)
3. Tuotantoprosessien ja toimintamallien muuntuminen ekologisesti ja taloudellisesti kestäviksi. (Lähde)

Kestävä kulutus (Sustainable consumption)
Tavaroiden ja palvelujen käyttö, joka vastaa nykypäivän väestön tarpeita vaarantamatta tulevien sukupolvien tarpeita. (Lähde)

Kestävä ruokajärjestelmä (Sustainable food system)
Kestävässä ruokajärjestelmässä tuotettu ruoka edistää terveyttä ja sen tuotanto ja kulutus tapahtuvat luonnonvaroja säästäen sekä niitä optimaalisesti käyttäen ja kierrättäen. Tämä edistää kiertotaloutta sekä luo lisäarvoa ja kannattavuutta koko ruokajärjestelmään. (Lähde)

Kestävän kehityksen verouudistus (Tax reform for sustainable development)
Kestävän kehityksen verouudistuksella tarkoitetaan verotuksen painopisteen siirtämistä kohti päästöjen ja luonnonvarojen verotusta budjettineutraalisti. Samaan aikaan, kun päästöjen ja luonnonvarojen verotusta kiristetään, alennetaan vastaavasti muuta verotusta. (Lähde)

Kierrätys (Recycling)
1. Käytöstä poistetun materiaalin keräys, lajittelu ja prosessointi, jotta sitä voidaan käyttää uudelleen valmistuksessa. (Lähde)
2. Elinkaarensa loppuun tulleiden tuotteiden ja raaka-aineiden takaisinkeräys ja uudelleenhyödyntäminen. (Lähde)
3. Pääasiassa jälkihuolintavaiheeseen liittyvä tuotteiden uudelleenkäyttöön saattaminen. (Lähde)
4. Kierrätys on prosessi, jolla tuote pelkistetään aina takaisin perusmateriaalitasolleen, jolloin nämä materiaalit voidaan muuttaa uusiksi tuotteiksi. (Lähde)

Kiertomaatalous (Circulation farming)
Kiertotalouden hengessä toteutetussa maataloudessa kunnioitetaan luontoa ja sen monimuotoisuutta. Kiertomaatalouden menetelmät mahdollistavat ilmakehän ylimääräisen hiilidioksidin varastoinnin takaisin maaperään ja siitä edelleen luonnon kiertokulkuun. Lisäksi esimerkiksi maata rasittavaa kyntöä korvataan syväkuohkeutuksella ja keinolannoitteiden käyttöä vähennetään suosimalla luonnonmukaisia lannoitteita. (Lähde)

Kiertotalouden liiketoimintamalli (Circular business model)
1. Kiertotalouden liiketoimintamallit myötävaikuttavat resurssikierron hidastumiseen kannustamalla tuotteiden pitkäikäisyyteen, uudelleenkäyttöön, suljettuihin kiertoihin sivuvirtojen/”jätteiden” jäännösarvoja hyödyntämällä ja kaventamalla resurssikiertoja tuotesuunnittelun ja tehokkaiden valmistusmenetelmien avulla. Kiertotalous merkitsee muutoksia/innovaatioita yrityksen tarjonnassa, arvoketjuissa ja liiketoimintaelementeissä. Siksi kiertotalous luo usein järjestelmäinnovaatioita.
(Lähde: Bio-plastics Europe – Work plan – WP7)
2. Liiketoimintamalli, joka on suunniteltu yhden tai useamman kiertotalouden periaatteen mukaisesti. Esimerkiksi ‘Tuote palveluna’, jossa tuotteen omistusoikeus pysyy valmistajalla kannustaakseen tuotteen pidempään käyttöikään, helpompaan kunnostukseen ja tuotteiden uudelleenkäyttöön / kiertoon / kunnostukseen jne. (Lähde)

Kiertotalous (Circular economy)
1. Talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. (Lähde)
2. Tarkoittaa talousjärjestelmää, jossa materiaalit ja raaka-aineet säilytetään mahdollisimman pitkään talouden käytössä tehokkaiden kiertojen avulla. Tavoitteena on, että materiaalien arvo säilyy mahdollisimman hyvin kierrosta toiseen ja jätteen muodostuminen minimoidaan. Samalla tuotannon ja kulutuksen aiheuttama ympäristökuormitus vähenee. Kiertotaloudessa hyödynnetään uusiutuvaa energiaa, korvataan uusiutumattomia raaka-aineita uusiutuvilla, pidennetään tuotteiden elinkaaria mm. tuotesuunnittelun ja uudelleenvalmistuksen avulla, palautetaan biologiset materiaalien ravinteet takaisin kiertoon ja muutetaan kulutusta omistamisesta enemmän käytön suuntaan mm. jakamistalouden ja liisauksen avulla. (Lähde)

Kiertotalousstrategiat (Circular economy strategies)
Kiertotalousstrategioita edustavat yleensä R-luettelot, jotka esittävät joukon toimia, jotka on järjestetty korkeasta kierron määrästä (matala R-luku) alhaiseen kierron määrään (korkea R-luku).
(Lähde: Bio-plastics Europe – Work plan – WP7)

Kokoelinkaari (Cradle-to-grave)
LCA-menetelmä, jolla arvioidaan tuotteen ympäristövaikutuksia raaka-aineiden hankkimisesta käytöstä poistamiseen asti. (Lähde)

Konfliktimineraalit (Conflict minerals)
Raakamineraalit, jotka rahoittavat suoraan tai epäsuorasti aseellisia ryhmittymiä. Alttiimpia mineraaleja ovat 3TG (tantaali, tina, volframi ja kulta) ja Kongon demokraattisesta tasavallasta peräisin olevat mineraalit. (Lähde)

Kunnostaminen (Refurbishment)
1. Tarkoittaa tuotteen palauttamista hyvään toimintakuntoon korvaamalla tai korjaamalla rikkoutuneita tai huonokuntoisia osia ja parantamalla tuotteen ulkonäköä esim. puhdistamalla, maalaamalla tai vaihtamalla kankaita. Kunnostetun tuotteen suorituskyky voi olla huonompi kuin uuden tai udelleenvalmistetun tuotteen. (Lähde)
2. Kunnostus on suurelta osin kosmeettinen prosessi, jossa tuote korjataan niin paljon kuin mahdollista, yleensä ilman purkamista ja komponenttien vaihtamista. (Lähde)

Kunnostetut materiaalit (Refurbished materials)
Käytöstä poistetut materiaalit tai tuotteet, jotka on korjattu paikallisesti, viimeistelty ja puhdistettu toimimaan alkuperäisessä käyttötarkoituksessa. (Lähde)

Käyttöiän pidennys (Lifetime extension)
Tuoteominaisuudet, jotka pidentävät ajanjaksoa, jonka ajan tuote jatkaa alkuperäisen suunnitellun toiminnan täyttämistä. (Lähde)

Käytöstä poisto (End-of-life)
Elinkaaren vaihe, jossa tuotteella ei ole enää arvoa alkuperäiselle omistajalleen ja tuote heitetään pois. (Lähde)

Käännetty logistiikka (Reverse logistics)
Tuotteiden, komponenttien tai materiaalien keräämis- ja yhdistämisprosessi elinkaarensa loppupuolella uudelleenkäyttöä, kierrätystä ja palauttamista varten. (Lähde)

alkuun ↑

L

Laajennettu tuottajavastuu (Extended producer responsibility)
Säädös tai laki, joka asettaa tuottajalle taloudellisen tai fyysisen vastuun tuotteen käytöstä poistoa varten. (Lähde)

LCA
Ks. elinkaariarviointi

Lean-valmistus (Lean manufacturing)
Valmistusstrategia, jonka tavoitteena on minimoida kaikki jätteet ja käytetyt resurssit korkealaatuisten prosessien avulla. (Lähde)

Leasing
Palvelumalli, jossa asiakas maksaa jatkuvasta pääsystä tuotteeseen sovitun ajanjakson ajan. (Lähde)

Liiketoimintaekosysteemi (Business ecosystem)
Verkosto, jossa erityyppiset yksityiset ja julkiset toimijat tekevät yhteistyötä ja luovat toisiaan täydentäviä tuotteita ja palveluja tai kehittävät uudenlaista osaamista ja tuotantoresursseja. Tällaisia löytyy esimerkiksi biokaasun ympäriltä. (Lähde)

Liiketoimintamalli (Business model)
Ks. myös kiertotalouden liiketoimintamalli.
Liiketoimintamalli on tapa, jolla liiketoimintaa tehdään havainnollistamalla, miten yritys esittää, luo, jakaa ja ottaa haltuunsa arvoa yritykselle, asiakkaalle ja laajemmalle sidosryhmälle. Sellaisenaan se tarjoaa ‘systeemisen linssin’ tutkia yrityksiä ja niiden toimintatapoja. Liiketoimintamallia kuvaa tyypillisesti arvoehdotus (tuote / palvelutarjous), arvon luominen, toimittaminen (kuinka tämä arvo tarjotaan esimerkiksi toiminnan ja myyntikanavien kautta) ja arvon haltuunottomekanismit (miten rahaa ansaitaan ja muut arvon muodot otetaan haltuun).
(Lähde: Bio-plastics Europe – Work plan – WP7)

Liiketoimintamalli-innovaatio (Business model innovation)
Liiketoimintamallinnovaatio on toiminnan uudelleenmääritys yrityksen olemassa olevaan liiketoimintamalliin, joka on uusi tuote- / palvelumarkkinoille, joilla yritys kilpailee.
(Lähde: Bio-plastics Europe – Work plan – WP7)

Lineaarinen riski (Linear risk)
Riski, jonka yritys kohtaa, kun sen liiketoiminta perustuu perinteiseen “ota-valmista-hävitä” liiketoimintamalliin. (Lähde)

Lineaarinen talousjärjestelmä (Linear economy)
Tarkoittaa talousjärjestelmää, jossa materiaali luonnosta otettu raaka-aine virtaa talousjärjestelmän läpi ja päätyy takaisin luontoon jätteenä. Luonnosta otetuista raaka-aineista valmistetaan energian avulla tuotteita, jotka myydään loppukäyttäjälle. Elinkaarensa päähän tulleet tuotteet hävitetään jätteenä, jolloin niihin sitoutunut materiaali hukataan. (Lähde)

Luonnonvarapääoma (Natural capital)
Uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen (esim. kasvien, eläinten, ilman, veden, maaperän, mineraalien) kanta, jotka yhdistettynä tuottavat ihmisille hyötyä. (Lähde)

Luonnonvaratalous (Natural resource economy)
Perustuu elottomien luonnonvarojen (vesi, mineraalit) ja elollisten luonnonvarojen (puuraaka-aine, peltojen biomassa) kestävään hyödyntämiseen cleantechin avulla. Luonnonvaratalous sisältää vesi-, mineraali- ja biotalouden. (Lähde)

Luontopohjaiset ratkaisut (Nature-based solutions)
Luontopohjaiset ratkaisut ovat yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuja, jotka tukeutuvat luontoon tai inspiroituvat siitä. Ne tuottavat samanaikaisesti ekologista, sosiaalista ja taloudellista hyötyä. Esimerkiksi merialueiden suojelualueet suojelevat luonnon monimuotoisuutta ja edistävät kalastuselinkeinolle tärkeiden lajien elinvoimaisuutta. Luonnosta inspiroituvat ratkaisut voivat matkia luonnonmateriaalien, -rakenteiden tai -prosessien ominaisuuksia, esimerkiksi materiaalien valmistuksessa voi matkia puun jousto-ominaisuuksia. (Lähde)

Läpinäkyvyys (Transparency)
Tuotteen läpinäkyvyys tarkoittaa avoimuutta koko tuotantoketjun ja elinkaaren osalta. (Lähde)

alkuun ↑

M

Maapallon ekologinen kantokyky (The earth’s ecological carrying capacity)
Kulutuksen, tuotannon, jätteiden ja muun ihmisen toiminnan luonnolle aiheuttaman rasituksen yläraja. Jos tämä raja ylittyy, on seurauksena ympäristötuhoja, jotka heijastuvat nopeasti myös omaan hyvinvointiimme ja elinkeinoihimme. (Lähde)

Maksa suorituksesta (Pay for performance)
Palvelumalli, jossa maksu on sidottu asiakkaan saaman palvelun määrään tai laatuun. (Lähde)

Materiaalitehokkuus (Material efficiency)
Tarkoittaa kilpailukykyisten tuotteiden ja palvelujen tuottamista mahdollisimman pienillä materiaalipanoksilla. Tuotteen materiaalitehokkuus paranee, kun sama tuote tuotetaan pienemmällä määrällä materiaalia. Samalla säästetään luonnonvaroja ja vähennetään haitallisia ympäristövaikutuksia koko elinkaaren ajalta. (Lähde)

Materiaalivirta (Material flow)
Määrä ja nopeus, jolla materiaalit liikkuvat järjestelmän läpi. (Lähde)

Materiaalivirta-analyysi (Material flow analysis)
Menetelmä, jolla arvioidaan järjestelmään ja siitä pois kulkevia materiaalivirtoja. (Lähde)

Modulaarinen suunnittelu (Modular design)
Suunnitteluperiaate, joka vaatii tuotteiden valmistamista komponenttien avulla, jotka voidaan erikseen vaihtaa, jolloin estetään kokonaisten tuotteiden muuttumista käyttökelvottomiksi. (Lähde)

Monikerrosviljely
Ks. vertikaalinen viljely

Muoviarvoketju (Plastic value chain)
Muoviarvoketjussa on mukana eri tekijöitä: raaka-aineiden toimittajista kompostoijiin, muovituotteiden valmistajiin, jakelijoihin, kuluttajiin ja lopulta jätehuoltoihin. Lähteen mukaan (biopohjaiset ja / tai fossiilipohjaiset) raaka-aineiden tuottajat hallinnoivat biomassaa tai yleensä käyttävät lämpö- ja katalyyttistä krakkausta pienarvoisten hiilivetyjen valorisoimiseksi korkeamman arvon tuotteiksi. Tiettyjen muovituotteiden valmistamiseksi tarvittavista vaatimuksista riippuen sekoittimet lisäävät erityisiä aineita polymeerien ominaisuuksien, kuten työstettävyyden, joustavuuden ja lujuuden, parantamiseksi. Muovimuuntimet, pääasiassa pakkaamisessa, rakentamisessa, auto-, sähkö- ja elektroniikkasovelluksissa, kokoonpanomuovien hartsit ja muut materiaalit puolivalmiiden ja valmiiden tuotteiden valmistamiseksi. Muoviarvoketjun viimeinen osa, jakelu- ja kulutusvaiheiden jälkeen käsittelee elinkaaren lopun skenaariota, jota edustavat yritykset, jotka huolehtivat yhteisöiltä, käyttäjiltä ja kuluttajilta peräisin olevan muovijätteen keräämisestä, lajittelusta, kierrättämisestä ja hävittämisestä.
(Lähde: Bio-plastics Europe – Work plan – WP7)

alkuun ↑

N

Negatiiviset päästöt (Negative emissions)
Saadaan aikaan sitomalla hiilidioksidia pois ilmakehästä enemmän kuin sitä päästetään ilmakehään. Esimerkiksi kasvattamalla metsien ja maaperän nieluja, yhdistämällä bioenergian tuotanto hiilen talteenottoon ja varastointiin sekä imemällä hiilidioksidia suoraan ilmakehästä. (Lähde)

Neitseellinen materiaali (Virgin material)
Mikä tahansa suoraan luonnosta saatava materiaali, kuten puuvilla. (Lähde)

alkuun ↑

P

Palautusjärjestelmä (Take-back program)
Aloite, jolla kerätään käytettyjä tuotteita tai materiaaleja kuluttajilta, jotta ne saataisiin takaisin alkuperäiseen jalostus- ja valmistuskiertoon. (Lähde)

Planetaariset rajat (Planetary boundaries)
Ympäristölliset rajat, joissa ihminen voi turvallisesti elää. (Lähde)

Puolielinkaari (Cradle-to-gate)
LCA-menetelmä, jolla arvioidaan tuotteen ympäristövaikutuksia raaka-aineiden hankkimisesta valmistukseen asti. (Lähde)

Päästöjen kompensointi (Emission compensation)
Päästövähennysyksiköiden ostaminen syntyneitä päästöjä vastaavalla määrällä. Varoilla tuetaan esimerkiksi uusiutuvan energian tai maan ja metsien kestävää käyttöä kehittyvissä maissa ympäri maailman. Tavoitteena torjua ilmastonmuutosta. (Lähde)

Päästökauppa (Emissions trading)
Markkinaehtoinen järjestelmä päästöjen vähentämiseksi. Markkinaehtoisuus tarkoittaa, että järjestelmän piirissä yritykset voivat päättää, että vähentävätkö ne itse päästöjään vai maksavatko ne saastuttamisesta eli ostavat päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia markkinoilta. (Lähde)

alkuun ↑

R

Ravinnekierto (Nutrient cycle)
Ravinnekierto varmistaa elämälle välttämättömien, hyödyllisten ravinteiden kiertämisen ekosysteemissä niin, etteivät ne valu hukkaan. Hukkaan valuvat ravinteet, kuten fosfori ja typpi, rehevöittävät vesistöjä ja kiihdyttävät resurssipulaa. (Lähde)

Rebound-ilmiö (Rebound phenomenon)
1. Tilanne, jossa jonkin ongelman ratkaisu vähentää siitä saatavia hyötyjä tai pahentaa itse ongelmaa. Esimerkiksi auton vaihtaminen uudempaan ja vähemmän polttoainetta kuluttavaan voi lisätä ajamista. (Lähde)
2. Tarkoittaa tilannetta, jossa resurssien (materiaalit, energia) käytön tehokkuuden paraneminen ja siitä aiheutuvat kustannussäästöt saavat aikaan sen, että osa säästöistä kohdennetaan muuhun kuormitusta aiheuttavaan kulutukseen. Esimerkiksi vähäpäästöisellä autolla ajetaan aiempaa enemmän. Tällöin tavoiteltu hyöty (esim. hiilidioksidipäästöjen väheneminen) saattaa jäädä saavuttamatta. (Lähde)

Reilu datatalous (Fair data economy)
Se talouden osa-alue, joka keskittyy luomaan palveluja ja dataan perustuvia tuotteita eettisesti. Reiluus tarkoittaa sitä, että yksilöiden oikeuksia suojellaan ja kaikkien sidosryhmien tarpeet otetaan huomioon datataloudessa. (Lähde)

Resilienssi (Resilience)
Ihmisten ja yhteisöjen kyky toimia muuttuvissa olosuhteissa, kohdata häiriöitä ja kriisejä ja palautua niistä. Esimerkiksi yhteiskunnan kyky toipua sodasta, luonnon kyky palauttaa ekosysteemien tasapaino. (Lähde)

Resurssiarvon optimointi (Resource value optimization)
Resurssiyksikköä kohti luodun taloudellisen arvon maksimointi useiden elinaikojen aikana. (Lähde)

Resurssitehokkuus (Resource efficiency)
1. Osuus kuluneista resursseista, jotka muodostavat lopputuotteen tai palvelun. (Lähde)
2. Materiaali- ja energiatehokkaat ratkaisut. (Lähde)
3. Tarkoittaa materiaalien ja energian käytön tehostamista siten, että tuotetaan sama hyöty kuluttamalla vähemmän luonnonvaroja. Samalla parannetaan kilpailukykyä, säästetään kustannuksia ja vähennetään tuotteiden kulutuksen ja tuotannon aiheuttamia haitallisia ympäristövaikutuksia koko elinkaaren ajalta. Resurssitehokkuuteen voidaan sisällyttää myös ilman, veden, maan ja maaperän käyttö ja se kattaa myös tuotteiden tai jätteiden kierrätyksen ja uudelleenkäytön. (Lähde)
4. Resurssitehokkuus kuvaa ympäristökuormituksen vähentämiseen pyrkivää toimintaa tuotteiden ja palveluiden tuotannossa ja kulutuksessa raaka-aineista loppukulutuksen kautta uudelleenkiertoon ja hävittämiseen asti. (Lähde)

Resurssituotteliaisuus (Resource productivity)
Resurssiyksikköä kohti luotu taloudellinen arvo. (Lähde)

Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta (Resource-wise and carbon-neutral society)
Yhteiskunta, joka ei tuota hiilidioksidipäästöjä eikä jätettä. Tulee toimeen sillä osuudella maapallon tuottamista luonnonvaroista, joka sille reilusti kuuluu. Ei ylitä maapallon ekologista kantokykyä. (Lähde)

Resurssiviisaus (Resource wisdom)
1. Kyky käyttää erilaisia resursseja (luonnonvarat, raaka-aineet, energia, tuotteet ja palvelut, tilat ja aika) harkitusti. Toisin kuin resurssitehokkuus, resurssiviisaus edistää hyvinvointia ja kestävää kehitystä. (Lähde)
2. Tarkoittaa kykyä käyttää resursseja (luonnonvarat, raaka-aineet, energia, tuotteet ja palvelut, tilat ja aika) harkitusti niin, että edistetään hyvinvointia ja kestävää kehitystä sekä vähennetään ympäristölle ja ihmisille aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Resurssiviisaudessa resurssien kulutusta tarkastellaan yhteiskunnan tasolla, jolloin vältetään resurssien käytön osa-optimointi ja huomioida laajemmin taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia. Resurssiviisautta voidaan edistää mm. kiertotalouden avulla. (Lähde)

alkuun ↑

S

Sidosryhmien keskeisyys (Stakeholder salience)
Sidosryhmien keskeisyys on aste, jolla johtajat asettavat etusijalle kilpailevien sidosryhmien vaatimukset.
(Lähde: Bio-plastics Europe – Work plan – WP7)

Sivuvirta (Side stream)
Pääasiallisen tuotteen valmistusprosessissa syntyy usein erilaisia sivutuotteita, kuten hukkalämpöä. Näitä sivutuotteita kutsutaan sivuvirroiksi, jotka kannattaa myös hyödyntää uudelleen. (Lähde)

Smart & clean
Teknologia, tuote, palvelu tai alue, joka digitalisaation avulla ohjaa kuluttajaa tai yritystä ympäristön kannalta puhtaisiin valintoihin. (Lähde)

Suljettu kierto (Closed loop)
Tarkoittaa tietyssä tuotantovaiheessa syntynyttä ylijäämäjaetta ja sen hyödyntämistä syntyvaiheen yhteydessä niin, etteivät ylijäämäjakeet päädy jätteeksi vaan hyödynnettäväksi materiaaliksi. (Lähde)

Suljetun kierron kierrätys (Closed-loop recycling)
Tuotteen kierrätys niin, että siitä valmistetaan sama tuote uudestaan ja uudestaan. (Lähde)

Suunniteltu vanheneminen (Planned obsolescence)
Liiketoimintastrategia kuluttajan omistusjakson lyhentämiseksi myyntimäärien lisäämiseksi. Tämä saadaan aikaan huonolaatuisella valmistuksella, nopeutetulla tuotejärjestyksen aikataululla tai pakottavilla markkinointikampanjoilla. (Lähde)

Synteettinen biokaasu (Synthetic biogas)
Puusta tai muusta biomassasta termokemiallisesti valmistettu metaanikaasu (CH4). Jalostetaan samoilla menetelmillä, joita maakaasun ja biokaasun jalostuksessa käytetään. (Lähde)

alkuun ↑

T

Tekniset ravinteet (Technical nutrients)
Ihmisen luomat materiaalit, jotka on suunniteltu kestäviksi ja käytettäviksi uudelleen. (Lähde)

Telkeäminen (Lock-in)
Tilanne, jossa vakiintunut suunnittelu- tai valmistusprosessi estää innovaatioiden syntymistä. (Lähde)

Teollinen ekologia (Industrial ecology)
Materiaalien, energian ja veden virrat teollisuusjärjestelmän läpi ja niiden vaikutukset ympäristöön, talouteen ja yhteiskuntaan. (Lähde)

Teollinen symbioosi (Industrial symbiosis)
1. Jätteiden ja sivutuotteiden keskenäinen vaihto, joka hyödyttää vähintään kolmea osapuolta. (Lähde)
2. Yhteistyöhön perustuva toimintamalli, jossa yritykset hyödyntävät tehokkaasti toistensa sivuvirtoja, teknologiaa, osaamista tai palveluja. Toisen sivuvirta tai jäte muuttuu toiselle tuottavaksi resurssiksi, säästää kustannuksia ja vähentää ympäristövaikutuksia. (Lähde)
3. On itsenäisten yritysten muodostama verkosto, jossa maantieteellisesti toistensa läheisyydessä sijaitsevat yritykset parantavat suorituskykyään sekä taloudellisesta että ympäristön näkökulmasta hyödyntämällä toistensa sivuvirtoja, teknologiaa, osaamista tai palveluja. (Lähde)
Lähde)

Tuote palveluna (Product as a service)
Palvelujen tarjoaminen tuotteiden sijaan. (Lähde)

Tuote-elinkaaren pidentäminen (Product-life extension)
Tuotteita pidetään alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mahdollisimman pitkään tai useita käyttökertoja mm. huollon, korjaamisen ja uudelleenvalmistuksen keinoin. (Lähde)

alkuun ↑

U

Upcycling
1. Sellainen sivutuotteiden, komponenttien tai materiaalien käyttö, joka tuottaa kyseiselle materiaalille korkeamman taloudellisen arvon. (Lähde)
2. Upcycling tarkoittaa jätteeksi luokitellun materiaalin muuntamista muotoon, jossa sen arvo ja laatu kasvaa. Esim. käytetyistä skeittilaudoista valmistettu tuoli tai vanhoista pyöränketjuista valmistettu kattokruunu. (Lähde)
3. Ylijämäjakeesta tai kuluttajan ylijäämästä uudelleen tuotettu tuote. (Lähde)

Urban mining
Ks. kaupunkikaivostoiminta

Uudelleenkäyttö (Reuse)
1. Tuotteen tai materiaalin uudelleen käyttäminen samaa tai uutta tarkoitusta varten. (Lähde)
2. Tarkoittaa tuotteen käyttöä samassa käyttötarkoituksessa uudella omistajalla niin, että tuote on alkuperäisessä muodossaan tai siihen on tehty ainoastaan pieniä muutoksia. (Lähde)
3. Tekniset tuotteet ja materiaalit, joita voidaan käyttää uudelleen useita kertoja ja jaella uusille käyttäjille alkuperäisessä muodossaan korkeintaan pienillä parannuksilla ja muutoksilla. (Lähde)

Uudelleenvalmistus (Remanufacturing)
1. Komponenttien tai osien talteenotto, purkaminen, korjaus ja puhdistaminen jälleenmyyntiä ja uudelleenkäyttöä varten. (Lähde)
2. Tarkoittaa teollista prosessia, jossa käytetyt tuotteet tai komponentit palautetaan sekä ulkonäöltään että suorituskyvyltään uutta vastaavaan tilaan. Tuote voidaan päivittää myös alkuperäistä paremmaksi. Uudelleenvalmistetulle tuotteelle annetaan usein myös takuu. Teollisessa uudelleenvalmistuksessa elinkaarensa päähän tulleet tuotteet kerätään systemaattisesti takaisin ja myydään uusille käyttäjille. (Lähde)
3. Kun tuote valmistetaan uudelleen, se puretaan komponenttitasolle ja rakennetaan uudelleen (tarvittaessa korvaamalla komponentit) uudeksi tuotteeksi samalla takuulla kuin uudelle tuotteella. (Lähde)

Uusiokäytettävät materiaalit (Reclaimed materials)
Käytöstä poistetut materiaalit, jotka otetaan talteen ja käytetään toisessa prosessissa tai tuotteessa ja jotka vaativat vain vähäisiä muutoksia ja/tai viimeistelyä. (Lähde)

Uusiutuva energia (Renewable energy)
Sisältää vesi-, tuuli-, aurinko- ja bioenergian, maalämmön sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatavan energian. Bioenergiaa ovat puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja kierrätyspolttoaineiden biohajoava osa. (Lähde)

Uusiutuvuus (Renewability)
Uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien sekä uusiutuvan energian käyttö tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa. (Lähde)

Uustuotanto (New production)
Uustuotannolla tarkoitetaan uusia neitseellisistä materiaaleista tuotettuja tuotteita. (Lähde)

alkuun ↑

V

Vaikuttavuusinvestoiminen
Keino kanavoida yksityisiä pääomia yhteiskunnan kehittämiseeen. Tuoton ohella tavoitellaan mitattavaa yhteiskunnallista hyötyä. (Lähde)

Vastuullinen (Responsible)
Vastuullinen vaate käsittää sekä ekologisuuden, eettisyyden että läpinäkyvyyden. (Lähde)

Vertikaalinen viljely (Vertical farming)
Vertikaalisen viljelyn (käytetään myös termejä vertikaaliviljely tai monikerrosviljely) ajatuksena on, että ruokaa tuotetaan kontrolloiduissa olosuhteissa kasvihuoneessa, jossa ruokaa viljellään päällekkäin useassa eri kerroksessa. Tällöin tuotanto on suojassa luonnonolosuhteiden vaihteluilta ja tuotannossa voidaan pelloilla tapahtuvaa viljelyä paremmin hallita tuotanto-olosuhteita, kuten energiaa, vettä ja ravinteita. (Lähde)

Vesisänkyefekti (Waterbed effect)
EU:n päästökauppajärjestelmän yksi keskeinen ominaisuus. Liittyy siihen, että koko järjestelmän päästökatto on ennalta määrätty. Jos esimerkiksi Suomi haluisi vähentää omia päästökauppasektorin päästöjään sovittua nopeammin esimerkiksi tukemalla uusiutuvan energian tuotantoa, päätös kyllä vähentäisi päästöjä Suomessa, mutta ei koko EU-alueen päästöjä. Tämä johtuu siitä, että kun Suomessa päästöoikeuksien kysyntä vähenee ja niiden hinta laskee, lisääntyvät päästöt toisaalla. Eli markkinoilla on joka tapauksessa tietty määrä päästöoikeuksia. (Lähde)

Vihreä julkinen hankinta (Green public procurement)
Politiikka, jossa päättäjät sitoutuvat ostamaan tuotteita ja palveluita, joilla on ympäristölle edullisia ominaisuuksia. (Lähde)

Vihreä kasvu (Green growth)
Tarkoittaa vähähiilisyyteen ja resurssitehokkuuteen perustuvaa taloudellista kasvua, joka turvaa ekosysteemipalvelujen ja luonnonvarojen saatavuuden myös tulevaisuudessa sekä edistää hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. (Lähde)

Vihreä kemia (Green chemistry)
Kemiallisten tuotteiden ja prosessien suunnittelu, jotka minimoivat tai poistavat vaaralliset aineet. (Lähde)

Vihreä tekniikka (Green engineering)
Tuotteiden ja prosessien suunnittelu ympäristövaikutusten minimoimiseksi ja ihmisten terveyden suojelemiseksi vaarantamatta taloudellista arvoa. (Lähde)

Vähentävä valmistus (Subtractive manufacturing)
Esineen valmistus poistamalla massaa alkuperäisestä muodosta. Kivilohkareesta valmistettu veistos on esimerkki vähentävästä valmistuksesta. (Lähde)

alkuun ↑

Y

Yhteisölähtöinen (Community-led)
Toiminta, joka nousee paikallisista lähtökohdista ja tarpeista. Yhteisölähtöisiä toimintatapoja hyödyntämällä kansalaiset voivat olla mukana kehittämässä ratkaisuja nykypäivän sosiaalisiin, ympäristöllisiin ja taloudellisiin haasteisiin. (Lähde)

Ylikulutuspäivä (Earth overshoot day)
Laskennallisesti se päivä vuodesta, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon vuotuisen biokapasiteetin eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. (Lähde)

Yritysvastuu (Corporate social responsibility)
Yritysvastuu tarkoittaa käytännössä yhteiskunta- ja ympäristövastuullisen toiminnan liittämistä yrityksen päivittäiseen liiketoimintaan. Yritysvastuu ei tarkoita vain sitä, että yritys täyttää kaikki lakien ja määräysten vaatimukset. Yrityksen tulee tarkastella toimiaan myös laajemmin. Jos jokin yrityksen toimi on esimerkiksi ympäristön tai lähiasukkaiden kannalta haitallinen, mutta ei laiton, tulee yrityksen tehdä kaikkensa haitallisten vaikutusten minimoimiseksi. Vastuullinen yritys huomioi siis myös sellaisia näkökohtia, joiden laiminlyöminen ei johda oikeudelliseen vastuuseen tai konkurssiin. (Lähde)

alkuun ↑

Z

Zero waste
Ks. jätteetön

alkuun ↑